Ajankohtaista

Lumon Oy

11

Yksi suomalaisia menestystarinoita on Lumon. Se ei ehkä ole kaikkein tunnetuin suurista ja kansainvälisestikin menestyneistä yrityksistämme, joten koimme, että se ansaitsee oman esittelynsä. Lumon nykyisessä muodossaan perustettiin 90-luvun alussa. Yhtiö toimii lasirakennusalalla ja valmistaa esimerkiksi parvekelasituksia sekä terassilasitusjärjestelmiä. Kaikki sen valmistamat tuotteet ovat myös yhtiön itsensä kehittelemiä ja erikoisuutena heillä on tuotteissaan karkaistut ja laminoidut turvalasit. Lumonille suurin ylpeydenaihe on se, että yhtiö haluaa pitää kaikki langat käsissään, he eivät siis sinänsä ulkoista yhtään mitään.

Yhtiöstä lyhyesti

Lumonin emoyhtiö sijaitsee yhä tänä päivänä Suomessa. Tytäryhtiöitä on seitsemän, joista viisi sijaitsee ulkomailla: Svenska Lumon Ab Ruotsissa, Lumon Norge Aas Norjassa, Lumon Deutschland GmbH Saksassa, Lumon Schweiz Sveitsissä, Zao Lumon Venäjällä, Lumon North America Kanadassa ja Lumon Cristalles Espana S.L. Espanjassa. Suomessa toimii lisäksi kaksi tytäryhtiötä, jotka hoitavat osaltaan myyntiä ja asennusta.

Vuonna 2015 liikevaihto koko Lumonin konsernilla oli yhteensä 105 miljoonaa euroa. Henkilöstöä yhtiöllä oli tuolloin palveluksessa noin 900 henkilöä. Viennin puolella ja tytäryhtiöissä näitä työntekijöitä oli jopa 400 henkilöä. Kuten aiemmin jo mainittiin, yhtiö hallitsee kaikkea tuotantoaan, eli koko tuotantoketju on heidän hallinnassaan. Tuotantolaitoksia on kolme ja ne sijaitsevat Suomessa Kouvolassa ja Tampereella, ja ulkomailla Kanadassa.

Tärkeintä Lumonille on tuotteiden laatu ja siitä seuraava asiakastyytyväisyys. Tähän mennessä yhtiöllä on jo yli puoli miljoonaa tyytyväistä asiakasta. Olemme saaneet ilon ja kunnian olla kuuntelemassa Lumonin edustajaa eräässä yritystilaisuudessa ja ammattiylpeys ja ylpeys paistoi kaikesta mitä edustaja sanoi ja teki. Tämän kyseisen edustajan intohimo yhtiötä ja työtään kohtaan oli kunnioitettavaa ja suorastaan inspiroivaa ja Lumon jäikin yrityksenä mieliimme todella hyvänä työnajantajana ja laatutuotteiden valmistajana.

Tuotteet

Lumonin suurimmat myyntivaltit ovat lasitusratkaisut, mutta tarjolla on myös niitä täydentäviä tuotteita.

Parvekelasit

Lumon Parvekelasitus on turvallinen ja pitkäikäinen ratkaisu, joka parhaimmillaan tuo erittäin miellyttävää lisätilaa kotiin. Näppärät ja siistit parvekelasit suojaavat parveketta vedeltä, tuulelta, pölyltä ja lumelta. Lasitettu parveke myös vähentää huomattavasti melua ja säästää energiaa. Se auttaa myös suojaamaan parvekkeiden sisäpintaa ja rakenteita ja muun muassa juuri tätä kautta vähentää huollon tai korjauksen tarvetta. Lisäksi parvekelasit estävät ei-toivottujen vieraiden, kuten lintujen, ilmestymisen tiluksille.

Terassilasitus

Nykyään ihmiset haluavat lasitukset myös terasseilleen. Se tekee terassista yhtenäisemmän ja käyttökelpoisen ympäri vuoden. Kuten parvekelasien kohdalla, myös näissä terassilasituksissa käytetään yksilöllisesti räätäilöityjä ratkaisuita. Kun terassi lasitetaan, kotiin vapautuu lisää sisustettavaa tilaa. Terassi voi muuntautua kodin toiseksi olohuoneeksi, ruokailutilaksi ja esimerkiksi keittiöpuutarhaksi. Huonekalut ja muut terassille aiotut sisustustavarat tulee olla kosteudenkestäviä materiaaleja, sillä terassi on lasituksen jälkeenkin ulkotilaa.

Suojaverhot

Lumon on kehittänyt aurinkosuojaverhot, jotka ovat erinomainen ratkaisu, jos haluaa estää liiallisen lämmön tiloissa. Verhot tarjoavat myös suojan ohikulkijoiden ja naapureiden katseilta. Ne on suunniteltu niin, että ne ovat täydellisen yhteensopivat Lumonin parveke- ja terassilasien kanssa. Aurinkosuojaverhoja saa myös lasikaiteisiin sekä lasikattoihin. Värivaihtoehtoina ovat läpikuultava harmaa ja valkoinen, sekä läpinäkymätön harmaa ja valkoinen. Kaikki verhot ovat helposti pestäviä!

Lumon-tuotteiden rahoitus

Parvekelasitusten hankinta ei välttämättä ole mikään pieni sijoitus, joten Lumon on laatinut asiakkaille mahdollisuuden maksaa hankintansa kuukausierissä. Tämän postauksen kirjoitushetkellä Lumon tarjoaa rahoitussopimukseen 6 ensimmäistä kuukautta kokonaan ilman rahoituskorkoa. Maksuaikaa saa maksimissaan jopa 84 kuukautta. Rahoitukseen ei tarvita minkäänlaisia vakuuksia tai erillisiä takaajia. Sopimus sisältää kiinteän koron ja kuukausierän ja laskutus tapahtuu kuukausittain tasaerissä. Halutessaan lainan voi maksaa vaikka kerralla loppuun saakka.

Hakeminen

Rahoitusta voi hakea näppärästi Lumonin nettisivujen kautta. Rahoitussopimuksen hakeminen vaatii verkkopankkitunnuksia tai vaihtoehtoisesti mobiilivarmenteen. Tämän rahoituspalvelun mahdollistaa Santander.

KONE Oyj

kone hissit ja liukuportaat

KONE on yksi menestyneimpiä ja tunnetuimpia suomalaisia yrityksiä. Sen tunnetuimmat tuotteet ovat tietenkin lähes joka maailman kolkasta löytyvät hissit sekä liukuportaat. Lisäksi yhtiö valmistaa liukuovia, liukukäytäviä, automaattiovia sekä valvonta-ja ohjausjärjestelmiä. Nykyään yksi sen suurimmista tulonlähteistä alkaakin olla sen tarjoamat palvelut. Eri yritykset eivät ainoastaan osta KONEelta tuotteita, vaan myös niihin liittyviä palveluita, jotka liittyvät tuotteiden kunnossapitoon ja nykyaikaistamiseen. KONE kehittää palveluitaan jatkuvasti.

Historia

KONEen historia ulottuu jopa 1900-luvun alkuun, jolloin perustettiin Koneliike Tarmo. Se osti, korjasi ja myi käytettyjä koneita. Liikkeen osti vuonna 1910 Ab. Gottfr. Strömberg Oy ja näin muodostui osakeyhtiö Kone Oy. Alunperin sillä ei itse asiassa ollut mitään tekemistä hissien kanssa, mutta tarkoitus oli kyllä myöhemmin alkaa maahantuoda hissejä. Kun päämies irtisanoi lisenssisopimuksensa vuonna 1918, Kone aloitti oman hissituotantonsa. 1925 mies nimeltä Harald Herlin osti yhtiön ja siitä saakka Kone on ollut tämän suvun omistuksessa.

KONE nyt

KONEella on tällä hetkellä jo yli 1600 toimipistettä yhteensä yli 60 maassa. KONE onkin yksi suurimpia suomalaisia kansainvälisiä yrityksiä. Tällä hetkellä sen palveluksessa on maailmanlaajuisesti lähes 50 000 työntekijää. Tuotantolaitos sijaitsee Hyvinkäällä ja erikoisuutena mainittakoon, että Hyvinkään tuotantolaitoksilla on erillinen ammattioppilaitos. Se kouluttaa henkilöstöä yrityksen omiin tarpeisiin, kuten hissien asennus- ja huoltotehtäviin. Hyvinkäällä on myös tuotekehityksen luotettavuuslaboratorio. Siellä sijaitsee useita testitorneja, jossa yhtiö suorittaa testejä, jotka liittyvät turvallisuuteen, laatuun sekä luotettavuuteen. Lisäksi Lohjalla sijaitsee Tytyrin kainoksen tutkimus- ja tuotekehittelykeskus. Täällä on myös maailman korkein hissien testitorni, joka ei suinkaan kohoa yläilmoihin, vaan se on louhittu syvään kuiluun maan alle. Ajomatkaa tässä testitornissa kertyy jopa 333 metriä. Kuilussa on itse asiassa kaksi hissiä, joista toinen kulkee 2 metriä sekunissa ja toinen saavuttaa maailmanennätysnopeuden, joka on 17 metriä sekunnissa.

KONE on tehnyt vuosien saatossa useita hissitekniikkaa muuttavia innovaatioita. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälin jälkeen KONE esitteli uuden hissinsä, Kone MonoSpacen, joka ei vaadi ollenkaan erillistä konehuonetta. Nykyään konehuoneton konsepti onkin aivan maailmanlaajuinen hissistandardi uusissa rakennuksissa. Seuraava todella mullistava innovaatio esiteltiin vuonna 2004, jolloin markkinoille tuotiin Kone MaxiSpace -konsepti. Siinä hissi ei tarvitse lainkaan vastapainoa, jolloin hissikuiluun on mahdollista asentaa normaalia suurempi hissikori. Aivan viimeisimpiä KONEen luomia innovaatioita on Kone UltraRope. Se on äärimmäisen kestävää hiilikuituköyttä, joka on tarkoitettu erityisesti korkeaan rakentamiseen.

kone liukuportaat

Yhteenveto

KONE on todellakin yhtiö, josta meidän suomalaisten kannattaa olla ylpeitä. Yhtiön hissejä ja liukuportaita näkee käytännössä aivan ympäri maailmaa, yhtiö työllistää runsaasti ihmisiä ja se synnyttää jatkuvasti upeita innovaatioita. KONEen historia on pitkä ja vaikuittava ja se suuntaa katseensa tiiviisti tulevaisuuteen. Kone tekee ja muut tulevat perässä, näin on ollut jo vuosikymmeniä ja näin tulee varmasti olemaan myös tulevina vuosikymmeninä.

Suomalaisia innovaatioita

Aiemmissa postauksissa olemmekin jo käsitelleet sitä, miten suomalainen yhteiskunta on siirtynyt muun kehittyneen maailman mukana viimeisen reilun sadan vuoden kuluessa maataloudesta materiaalituotantoon ja siitä vielä nykyiseen tietoyhteiskuntaan. Parhaimmat innovaatiot ovat luonteeltaan tietenkin sellaisia, että ne jäävät elämään ja synnyttävät ympärilleen jopa täysin uusiea teollisuudenaloja sekä tietenkin työpaikkoja.

Suomalaiset ja tietotekniikka

Suomalaisten keksinnöt ovat omalta osanneet muokanneet maailmaa. Kaikkein tunnetuin ja eniten nykymaailmaan vaikuttanut innovaatio tekniikan saralla on varmasti matkapuhelin. Okei, eivät suomalaiset ensimmäisinä maailmassa matkapuhelimia kehittäneet, mutta Nokian matkapuhelimet toivat kännykät kaikkien ulottuville. Yksityiskohtana mainittakoon, että Nokia 1100 -matkapuhelinta käytti jopa 250 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Sillä pystyi lähettämään tekstiviestejä sekä soittamaan. Nokia oli totisesti se yhtiö, joka sai maailman matkapuhelinajan kunnolla alulle.

Nokia kännykkä

Monelle voi tulla yllätyksenä, että SHH-protokolla on myös suomalaisen käsialaa. Tatu Ylönen, innovatiivinen ohjelmistoinsinööri loi sen 1990-luvun puolivälissä ja ideana oli tietenkin salata tietoliikennettä ulkopuolisten kaappaajien ulottumattomiin. Tätä ennen suurin osa kaikesta liikenteestä oli tapahtunut tekstimuodossa ja täysin ilman salausta, joten keksintö ja tekniikka oli todella mullistava.

Tietokoneisiin liittyen hieman tunnetumpi suomalainen innovaattori on tietenkin Linus Torvalds. Hän halusi luoda käyttöjärjestelmän joka olisi kaikkien muokattavissa. Tämä onkin tarkoittanut, että vuosien saatossa suuri määrä ihmisiä on antanut järjestelmästä palautetta ja tätä kautta olleet osallistumassa käyttöjärjestelmän kehittämiseen. Useat eri yritykset ovat ottaneet Linuxin omakseen, ehkä suurimmaksi syyksi juuri sen muokattavuuden takia. Linux löytyykin nykyään lähes kaikkialta: teollisista tietokoneista, supertietokoneissa, televisiossa ja Android-laitteista. Nämä ovat vain murto-osa kaikista eri kohteista, joista Linuxin voi löytää. Tuntemamme amerikkailainen kansainvälisen kaupan opiskelija tietää Linuxista enemmän kuin moni suomalainen ja hehkuttaa jatkuvasti sen erinomaisuutta ja reiluutta.

Suomalaisten käsistä on syntynyt myös maailman ensimmäinen graafinen nettiselain. Se kantoi nimeä Erwise ja se syntyi neljän suomalaisen opiskelijan pro gradu- työnä. Vuosi oli tuolloin 1992. Kaupallinen internet oli tuolloin vasta tekemässä tuloaan ja vaikka Erwise oli pääasiassa tutkimushanke eikä kaupalliseen tarkoitukseen laadittu tuote, oli se silti ensimmäinen graafinen selain, joita tuolloin oli tarjolla.

tietotekniikkaa

Myös aikanaan supersuosittu IRC oli suomalaisten käsialaa. Se otettiin itse asiassa käyttöön jo paljon ennen kuin internetistä tuli valtavirtaa. Vuosi oli tuolloin 1988 ja ensimmäisenä sitä käytettiin Oulun yliopistossa. Kun IRC:in lähdekoodi vapautettiin, se levisi pikaisesti ympäri maailmaa. Ensin se levisi Tampereen ja Helsingin yliopistoihin, sitten Yhdysvaltoihin pariin yliopistoon ja myöhemmin se laajeni myös yliopistojen ulkopuolelle.

Muita innovaatioita

Kuten huomata saattaa, suomalaiset ovat olleet alusta saakka todella innovatiivisia, mitä tulee tietotekniikkaan. Tämän alan ulkopuoleta haluamme kuitenkin mainita vielä muutamia suuria suomalaisia innovaatioita, sillä ne ovat omalta osaltaan muokanneet maailmaa parempaan suuntaan. Yksi niistä on ksylitoli. Se kehitettiin alunperin itse asiassa korvaamaan sokeria makeutuksessa, mutta hyvin pian huomattiin, että se oli suun terveydelle hyväksi. Ksylitoli ehkäisee hammaskarieksen syntyä. Se voi myös näytellä tärkeää roolia osteoporoosin sekä korvatulehdusten ehkäisemisessä.

AIV-rehu on ehkä kuluttajan kannalta hiukan tuntemattomampi. Se on jo vuonna 1928 kehitetty menetelmä säilörehun valmistamiseen. Sen kehitti A.I. Virtanen ja hän sai arvokkaasta työstään Nobelin kemian palkinnon vuonna 1945.  Keksintö oli niin tärkeä, koska sen avulla rehun säilyvyys paranee ja rehun ravintoarvot säilyy paremmin. Tällöin karja saa parempilaatuista rehua läpi vuoden. Ennen tätä keksintöä karjan kunto heikkeni aina talvisin, koska ravinto oli huonoa. Tämä vaikutti tietenkin maidon määrään ja laatuun.

Kuten näkyy, suomalaisten on monesti onnistunut tekemään maailmaa muokanneita innovaatioita. Niitä tarvittaisiin nyt tässä taloustilanteessa kipeästi lisää.

Polttoaine tulevaisuudessa ilmasta?

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen pilottihanke Soletair on parhaillaan käynnissä. Hankkeen tavoitteena on valmistaa laitos, jossa uusiutuvia polttoaineita valmistetaan aurinkosähköllä ilmassa olevasta hiilidioksista. Raaka-aineina tähän käytetään siis vain pelkästään aurinkoa, vettä sekä ilmasta erotettua hiilidioksidia.

Laitos muodostuu aurinkovoimalasta sekä kolmesta eri yksiköstä. Ensimmäisessä on laite, joka erottaa ilmasta hiilidioksidin ja ottaa sen talteen. Toisessa tuotetaan vetyä sähköllä veden elektrolyysin avulla ja kolmannessa hiilidioksista ja vedystä valmistetaan polttoaineita. Tällä laitekokonaisuudella on tarkoitus näyttää, kuinka eri prosessit yhdistetään, jotta uusiutuvalla sähköllä voitaisiin tuottaa muun muassa metaania, polttoaineita kuten bensaa ja dieseliä sekä kemikaaleja. Tällä prosessilla on mahdollista valmistaa myös muoveja.

Soletair on siirrettävä kokonaisuus ja ainut koelaitos, jossa koko prosessiketju tapahtuu yhdessä paikassa. Pienemmän mittakaavan tutkimuksella pyritään rakentamaan osaamista, jolla voisi toteuttaa myös teollisuuskokoluokan ratkaisuja. Aluksi kuitenkin yksiköt ovat suunniteltu siten, että niitä voi käyttää pientä tuotantoa varten. Tuotantokapasiteettia voisi sitten jatkossa kasvattaa lisäämällä yksiköiden määrää.

soletair

Hankkeen toisena tavoitteena on myös luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Tutkimusta ovatkin rahoittaneet Tekes sekä suomalaiset yritykset kuten ABB, Gasum, Trafi sekä ENE Solar Systems ja monet muut. Koko hankkeeseen on käytetty yhteensä noin miljoona euroa.

Konsepti haluaa näyttää, miten kemianteollisuus voi kokonaan sähköistyä tulevaisuudessa ja siten fossiilisten polttoaineiden polttaminen voisi loppua. Näin ollen sähkön merkitys tulee pakostikin korostumaan. Tuuli- ja aurinkovoima ovat siten keskeisessä roolissa tulevaisuuden enrgiajärjestelmässä. Tässä haasteena on toki se, että tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan tuottaa vain silloin kun tuulee taikka aurinko paistaa. Esimerkiksi Suomen vähäinen aurinko on todellinen haaste ja tuulivoimaloiden merkitys korostuu. Ongelmaan voisi olla ratkaisuna kuitenkin se, että jos sähköä voitaisiin varastoida kätevästi. Tällöin sähköä voitaisiin ottaa talteen ja käyttää silloin, kun sille on tarvetta.

Haasteena on kuitenkin maailman polttoaineen tarpeen määrä ja se, miten tällainen konsepti pystyisi vastamaan teollisuuskäyttössä tarvittavia määriä. Suunta on kuitenkin aina ylöspäin, jos edes jotain määriä pystyttäisiin valmistamaan ilmasta kaapatusta hiilidioksidista. Fossiiliset polttoaineet ovat pääsyy ilmaston lämpenemiselle, sillä se kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Tämän vuoksi fossiilisten polttoaineiden vähentäminen olisi todella tärkeää.

Kaivostoiminta Suomessa

Kaivostoiminta jaetaan usein metallimalmikaivoksiin sekä teollisuusmineraalikaivoksiin. Kuten nimikin kertoo metallirikasteista valmistetaan metalleja ja teollisuusmineraaleja käytetään muuhun teollisuuteen. Suomessa vuotuinen kaivoksien tuotantomäärä on ollut vuodesta 2010 luvulta lähtien korkeimmillaan sitten 1980-luvun lopun. Nyt voidaankin puhua eräänlaisesta kaivosbuumista. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomen kaivoksissa tuotettiin yhteensä yli 555 000 tonnia metalleja. Vuonna 2015 tuotettiin 457 000 tonnia ferrokromia, 42 000 tonnia kuparia, 25 000 tonnia sinkkiä ja 9 000 tonnia nikkeliä. Jalometalleita tuotettiin puolestaan siten, että hopeaa noin 13 000 kg, kultaa noin 8 000 kg, platinaa 992 kg ja palladiumia 784 kg.

Historiallisesti Suomessa louhittiin vuonna 2013 malmia enemmän kuin koskaan. Metallimalmien määrä viisinkertaisui noin kolmessa vuodessa, kun kaivosyhtiö Talvivaara aloitti toimintansa. Se olikin vuosina 2009 – 2011 Suomen suurin kaivos. Suomessa tuotetaan Ferrokromia kaikken eniten, sillä sen tuotanto on noin 81% kaikista metalleista. Jalometalleista Suomessa tuotetaan eniten hopeaa ja määrä on noin 10 – 12 tonnia vuodessa. Kullan kaivaminen on ollut todella suosittua vuoden 2009 jälkeen, jolloin Kittilän kaivos perustettiin. Huippuvuosina 2012 kultaa tuotettiin Suomen kaivoksista yhteensä 9 000 kilogrammaa, joka tarkoittaa sitä, että tuotanto oli 8-kertaistunut vuodesta 2008. Vuonna 2014 Kevitsan kaivoksesta Kittilässä tulikin Suomen suurin metallimalmikaivos. Vuoden 2010 jälkeen perustettiin myös useita muita uusia metallimalmikaivoksia, kuten Laiva, Pampalo ja Rämepuro, jolloin myös Platinan ja Palladiumin tuotanto on kaksinkertaistunut.

Kaivosala on ollut erityisesti viime aikoina otsikoissa erittäin ikävistä tapahtumista johtuen Talvivaaran kaivoksella. Tuolloin vuonna 2012 kaivoksella tapahtui Suomen kaivoshistorian laajin ympäristöonnettomuus. Onnettomuus johtui Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan murtumisesta, jolloin kaivoksen jätevesi vuoti lähiseudun vesistöihin. Tämän seurauksena vesistöt happamoituituivat ja niiden metallipitoisuudet kohosivat.

Kaivostoiminnassa voidaan puhua myös metallinjalostuksesta, joka tarkoittaa sitä tuotantoketjua, kun metallimalmikaivosten rikasteista valmistetaan metalleja ja muita metallituotteita. Esimerkiksi ferrokromi tuotetaan vain ja pelkästään Suomesta saaduista raaka-aineista. Metallien tuotantolaitokset eivät useinkaan sijaitse kaivoksien yhteyksissä lukuunottamatta muutamia kultakaivoksia. Metallit jalostetaankin näin ollen yleensä aina erillisissä tuotantolaitoksissa, jossa etallit erotetaan metallimalmimineraalian muista ainesosista sulattamalla taikka erilaisia kemiallisia menetelmiä käyttämällä.

Kaivostoiminta on hyvä työllistäjä Suomessa, vaikkakin sen ympäristövaikutukset puhuttavat. Kaivostoiminnassa tulee ottaa huomioon myös työntekijöiden työturvallisuus, sillä kaivokset ovat riskialttiita työpaikkoja, kuten muutkin maanrakennusalan työpaikat.

kaivostoiminta

Suomen meriteollisuus

 

Meriteollisuus on yksi Suomen tärkeimmistä teollisuuden aloista. Suomalaisella laivanrakennuksella on pitkä historia, joka ulottuu aina kivikauteen saakka. Meriteollisuus muodostuu muun muassa telakoista, suunnittelutoimistoista sekä järjestelmä-, laite- ja materiaalitoimittajista.

Historia

Suomessa ensimmäiset laivanrakentajat ovat olleet hylkeenpyyntiä harjoittavat asukkaat kivikaudella. Tällöin veneet ovat olleet nahkapohjaisia. Puulaivojen rakentaminen on ollut tunnettua ainakin Pohjanmaalla sekä Etelä-Suomessa ainakin 1300-luvulta lähtien. 1500-luvulla puolestaan rakennettiin eräänlaisia laivakartanoita Turkuun, Viipuriin sekä Helsinkiin. Ne toimivat laivaston tukikohtina ja niihin kuului myös veistämö. Puiset laivat pystyttiin Suomessa rakentamaan omista raaka-aineista taloudellisesti omalla osaamisella.

Rautalaivojen rakentaminen aloitettiin 1880-luvulta lähtien, kun Venäjä tilasi kevyitä sotalaivoja Turun ja Helsingin telakoilta. Laivanrakennus kiihtyi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Neuvostoliittoon rakennettiin sotakorvauslaivoja. Tätä tehtävää varten perustettiin useita uusia telakoita muun muassa Raumalle, Turkuun ja Loviisaan. 1950-luvulta aina 1980-luvulle saakka suurimpina telakkayhtiöinä toimivat Rauma-Repola, Wärtsilä sekä valtio-omisteinen Valmet. Vuonna 1989 tapahtui Telakkakriisi, jonka seurauksena Wärtsilä Meriteollisuus koki konkurssin huono kannattavuuden vuoksi.

telakka rauma

Meriteollisuus nykyisin

Suomen meriteollisuuden liikevaihto on noin 8 miljardia euroa ja se työllistää noin 30 000 henkilöä. Viennin osuus on yli 90 prosenttia, joten voidaan puhua, että meriteollisuus on yksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista.

Vuonna 2016 Suomessa oli kahdeksan telakkaa: Meyer Turun telakka, Arctechin Helsingin telakka, Technipin Porin telakka, Turun Korjaustelakka Naantalissa, Uudenkaupungin Työvene, Western Shipyard Teijossa sekä Laitaatsillan telakka Savonlinnassa.  Uutena toimijana on myös Rauman telakalle perustettu Rauma Marine Constructions Oy.

Suurin osa näistä telakoista on uudisrakennustelakoita, sillä ainoastaan Turun Korjaustelakka keskittyy pelkästään laivojen korjauksiin. Kokonaistoimittajat valmistavat kokonaisia alueita laivoista, kuten esimerkiksi ravintoloista, kylpylöitä ja teattereita. Usein telakka valitsee kokonaistoimittajat aina projektikohtaisesti. Tämän lisäksi Suomessa on paljon suunnittelutoimistoja sekä ohjelmistojen tuottajia kuten Elomatic sekä Deltamar. Nämä yritykset myyvät palvelujaan usein myös muille liiketoimintasektoreille.

Usein järjestelmä- ja laitetoimittajien merkitys on meriteollisuudessa jopa suurempi kuin telakoiden, sillä tämän kategorian yritysten liikevaihto oli ainakin vuonna 2012 suurempi kuin telakoiden. Kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä Suomessa ovat ABB Finland Oy, Cargotec Oyj, Evac Oy, Kone Oy sekä Wärtsilä Oyj.

Metsäteollisuus

teollistuminen

Suomi on tunnettu metsäteollisuudestaan ja siitä että se avulla maa on aikoinaan saatu nostettua teollistuneen maan tasolle. Metsäeollisuus alkoi suomessa jo 1500+luvulla ja sen ensimäinen varsinainen hittituote oli terva. Suomi tulikin tunnetuksi mustasta kullastaan, joka tässä tapauksessa siis tarkoittaa tervaa. Tervaa meni tuohon aikaan uskomattoman suuria määriä eurooppaan, kun laivastot varustelivat sotalaivojaan.

Ensimmäinen varsinainen paperitehdas perustettiin suomeen vuonna 1700-luvulla ja sitä ennen on jo nähty käsipaperimylly, joka on tuottanut paperia pienemmässä mittakaavassa. Nämä yritykset ovat kuitenkin omistuspohjaltaan hollantilaista tai ruotsalaista alkuperää. ensimmäiset suomalaisomisteiset sahat saadaankin suomeen vasta 1800-luvulla. Tuon vuosisadan metsäteollisuus on saha ja selluloosa teollisuutta.

1900-luvulla kemiallinen puunjalostus nousee perinteisen sahateollisuuden rinnalle ja suomi on vakiinnuttanut asemansa monipuolisena metsäteollisuuden valmistajana. Vuonna 1913 Suomessa oli jo 600 sahaa, 45 puuhiomoa, 8 kartonkikonetta, 3 vaneritehdasta, 17 sellutehdasta ja 25 paperitehdasta. Joten jo tuolloin kyseessä oli uskomattoman suuri bisnes ja teollisuuden ala. Kyseinen ala alkoikin työllistää ihmisiä esimerkiksi maalta ja maalta kaupunkiin muutto alkoi.

Sodat muttivat kuitenkin metsäteollisuuden asemaa ja niiden päättyessä erilaisia yhdistyksiä sekä myyntikartelleja alkoikin ilmestyä runsaasti. Sahanomistajain Myyntiyhdistys, Paperitehtaitten Yhdistys, Selluloosayhdistys, Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Metsäteollisuus Ry.

 

Suomen teollistumisen historiaa

Tänään haluaisimme sukeltaa kauemmaksi historiaan, ja siihen aikaan kun Suomi oli vasta teollistumassa. Muuhun Eurooppaan Suomi teollistui yllättävän myöhään, ja tähän vaikutti muun muassa rahapula, kotimaisen tietotaiden puute, ja taloudellista toimitaa tukean lainsäädännön kehittymättömyys. Suomen teollistumista on edistäneet paljon ulkomaiset tekijät ja Tamperetta pidetään Suomen ensimmäisenä teollisuuskaupunkina.

teollistuminen

Merkittävät tekijät

Suomen teollistumisen merkittävimpinä tekijöinä pidetään ensisijaisesti ulkomaisen pääoman sijoittajia. Sijoittajia olivat muun muassas Nikolai Sinebrychoff ja James Finlayson. Suomeen haluttiin tavallisesti sijoittaa koska saatavilla oli halpaa työvoimaa. Suomi myös sisälsi paljon vesivoimaa, eli energiaa riitti teollisuusyritysten kättöönottamiseen. Pietarin ja muut Venäjän laajat markkinat auttoivat myös teollistumisen kehittymisessä, ja Suomen metsävarat olivat loputtomat. Yksi tekijä oli myös se, että kun teollistuminen oli käynnistynyt myöhemmin kuin muualla Euroopassa, kilpailua ei oikeastaan ollut lainkaan.

teollistuminen2

Tuloksena talouselämän kehittyminen

Suomen teollistuminen auttoi talouselämän kehitykseen, ja merkitsi myös työtilaisuuksia maan kansalaisille. Myös maasta lähdettiin viemään paljon tuotteita muihin maihin ja näistä pystyttiin pyytämään myös korkeampaa hintaa. Teollistumisen pidetään alkaneen 1860-luvulle, jonka jälkeen sahateollisuus alkoi kasvaa voimakkaasti 1870-luvulla. Tällöin teollisuuden työntekijöitä oli kuitenkin vain alle 16 000. Varsinaisen teollistumisen voidaan kuitenkin sanoa alkaneen 1880-luvulla, kun paperiteollisuus alkoi rullata.

Muita myöhemmin vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa rautateiden rakentaminen ja muun liikenteen parantaminen. Englanti ja Venäjä olivat Suomen tärkeimmät kauppakumppanit aina 1800-luvulta 1950-luvulle saakka. Suomi toimitti Englantiin lähinnä enimmäkseen metsäteollisuuden tuotteita. Tämän nopean teollistumisen ansiosta Suomesta tuli myöhemmin teollisesti kehittyneempi kuin Venäjä.

Outokumpu

Outokumpu on varmasti monelle suomalaiselle tuttu yritys. Se on monikansallinen metalliteollisuuden yritys, joka toimii 30 eri maassa. Nykyistä yhtiötä edeltävä toiminta alkoi 1910 Outokummun kaupungista, silloisen Kuusjärven pitäjästä, josta löytyi kuparimalmia. Tämän kuparimalmilöydöksen pohjalle syntyi kuparimalmia tuottava Outokummun kaivos.

Valtionyhtiö siitä tuli kun Suomen valtio osti Outokummun kaisvosyhtiön koko osakekannan viipurilaiselta Hackmannin kauppahuoneelta. Nykyisin Outokumpi omistaa Kemin kromikaivoksen, Tornion terästehtaan ja ferrokromisulaton sekä useita tuotantolaitoksia Suomen ulkopuolella.

outokumpu tornion tehdas

Keminmaan Elijärven kromimalmiesiintymän löytyminen avasi Outokummulle uusia ovia. Päätös kromimalmin metallurgisesta jalostuksesta kotimaassa omin voimin tehtiin keväällä 1965. Ferrokromitehtaan sijjoituspaikaksi tuli Tornion Röyttän merenranta-alue, vaikka yksi hyvä vaihtoehdoista oli Kemin Ajos. Selvitys jaloteräksen valmistamisesta käynnistyi 1960-luvun alussa, kun todettiin, että yrityksellä on teräksen valmistamiseen tarvittavaa kromia ja nikkeliä. Tilannetta kuitenkin hankaloitti kilpailu Rautaruukin ja Outokummun välillä. Vuoden 1970 lopulla kuitenkin päätettiin, että Outokumpu saisi valmistaa alle 4,75 millimetrin kuuma- ja kylmävalssattujen levyjä ja Rautaruukki tästä paksumpia.

outokumpu tornio työntekijät

Nykyisin Outokummun pääliiketoiminta-alue on ruostumaton teräs. Tornion tehtaat käsittävät Outokummun merkittävimmät tuotantolaitokset, ferrokromisulaton ja terästehtaan, joka valmistaa noin miljoonan tonnin vuosikapasiteetilla valssattuja ruostumattomia teräksiä. Tornion tehtaat muodostavat maailman suurimman, yhtenäisen ruostumattoman teräksen tuotantoketjun. Outokummun osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhtiön suurin omistaja on Solidium eli Suomen valtio.

Loft eli teollinen sisustustyyli

loft3

Tänään käsittelemme hiukan erilaista aihetta kuin tässä blogissa on yleensä totuttu näkemään. Esittelyssä on nimittäin loft sistustus ja tyyli, joka on saanut innoituksensa juuri teollisuudesta ja suurista ja rosoisista teollisuushalleista.

 

Loft tilaa sisustaessa ei kannata olla liian varovainen, sillä koko loft sisustus perustuu rohkeuteen niin materiaalien, tyhjän tilan kuin karkean pinnan kanssa. Loft sisustuksessa kalusteet kannattaa koota intiimeiksi saarekkeiksi, joten tyhjää tilaa jää silti yllin kyllin. Tarkoitus ei ole ripotella kalusteita tai somisteita ympäriinsä vaan niitä tulee olla todella hillitysti jailmavasti suuressa tilassa.

 

Materiaaleina loft sisustuksessa käytetetään rohkeasti todella rouheita materiaaleja ja pintoja, jotka luovat tehdashallimaista tunnelmaa. Kaikkien materiaalien ei kuitenkaan tule olla rouheita, sillä paras loft efekti syntyy juuri materiaalien ennakkoluulottomasta yhdistelystä ja vahvojen kontrastien luomisesta. Usein käytettäviä materiaaleja loft sisustuksessa ovatkin betoni, metalli ja erilaiset puiset yksityiskohdat. Myös harjattu metalli esimerkiksi keittiökalusteissa toimii todella upeasti.

 

Todella usein tässä sisustustyylissä värit ovat hillittyjä ja enimmäkseen mustaa, valkeaa ja harmaata. Toki myös metallin eri sävyt ja betonin monipuolinen väritys tuovat oman lisänsä. Upeaa rakennetta pintoihin saa esimerkiksi käsinleikatuilla tiilillä, joista voi halutessaa tehdä tehostus seinän tai parikin muuten valkeapohjaiseen sisustukseen.

 

Tanskalainen House Doctor on hyvä esimerkki loft ja industrial henkisistä kalusteista ja kodin somisteista.

 

loft

loft1

loft2