Suomalaisia innovaatioita

Nokia kännykkä

Aiemmissa postauksissa olemmekin jo käsitelleet sitä, miten suomalainen yhteiskunta on siirtynyt muun kehittyneen maailman mukana viimeisen reilun sadan vuoden kuluessa maataloudesta materiaalituotantoon ja siitä vielä nykyiseen tietoyhteiskuntaan. Parhaimmat innovaatiot ovat luonteeltaan tietenkin sellaisia, että ne jäävät elämään ja synnyttävät ympärilleen jopa täysin uusiea teollisuudenaloja sekä tietenkin työpaikkoja.

Suomalaiset ja tietotekniikka

Suomalaisten keksinnöt ovat omalta osanneet muokanneet maailmaa. Kaikkein tunnetuin ja eniten nykymaailmaan vaikuttanut innovaatio tekniikan saralla on varmasti matkapuhelin. Okei, eivät suomalaiset ensimmäisinä maailmassa matkapuhelimia kehittäneet, mutta Nokian matkapuhelimet toivat kännykät kaikkien ulottuville. Yksityiskohtana mainittakoon, että Nokia 1100 -matkapuhelinta käytti jopa 250 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Sillä pystyi lähettämään tekstiviestejä sekä soittamaan. Nokia oli totisesti se yhtiö, joka sai maailman matkapuhelinajan kunnolla alulle.

Nokia kännykkä

Monelle voi tulla yllätyksenä, että SHH-protokolla on myös suomalaisen käsialaa. Tatu Ylönen, innovatiivinen ohjelmistoinsinööri loi sen 1990-luvun puolivälissä ja ideana oli tietenkin salata tietoliikennettä ulkopuolisten kaappaajien ulottumattomiin. Tätä ennen suurin osa kaikesta liikenteestä oli tapahtunut tekstimuodossa ja täysin ilman salausta, joten keksintö ja tekniikka oli todella mullistava.

Tietokoneisiin liittyen hieman tunnetumpi suomalainen innovaattori on tietenkin Linus Torvalds. Hän halusi luoda käyttöjärjestelmän joka olisi kaikkien muokattavissa. Tämä onkin tarkoittanut, että vuosien saatossa suuri määrä ihmisiä on antanut järjestelmästä palautetta ja tätä kautta olleet osallistumassa käyttöjärjestelmän kehittämiseen. Useat eri yritykset ovat ottaneet Linuxin omakseen, ehkä suurimmaksi syyksi juuri sen muokattavuuden takia. Linux löytyykin nykyään lähes kaikkialta: teollisista tietokoneista, supertietokoneissa, televisiossa ja Android-laitteista. Nämä ovat vain murto-osa kaikista eri kohteista, joista Linuxin voi löytää. Tuntemamme amerikkailainen kansainvälisen kaupan opiskelija tietää Linuxista enemmän kuin moni suomalainen ja hehkuttaa jatkuvasti sen erinomaisuutta ja reiluutta.

Suomalaisten käsistä on syntynyt myös maailman ensimmäinen graafinen nettiselain. Se kantoi nimeä Erwise ja se syntyi neljän suomalaisen opiskelijan pro gradu- työnä. Vuosi oli tuolloin 1992. Kaupallinen internet oli tuolloin vasta tekemässä tuloaan ja vaikka Erwise oli pääasiassa tutkimushanke eikä kaupalliseen tarkoitukseen laadittu tuote, oli se silti ensimmäinen graafinen selain, joita tuolloin oli tarjolla.

tietotekniikkaa

Myös aikanaan supersuosittu IRC oli suomalaisten käsialaa. Se otettiin itse asiassa käyttöön jo paljon ennen kuin internetistä tuli valtavirtaa. Vuosi oli tuolloin 1988 ja ensimmäisenä sitä käytettiin Oulun yliopistossa. Kun IRC:in lähdekoodi vapautettiin, se levisi pikaisesti ympäri maailmaa. Ensin se levisi Tampereen ja Helsingin yliopistoihin, sitten Yhdysvaltoihin pariin yliopistoon ja myöhemmin se laajeni myös yliopistojen ulkopuolelle.

Muita innovaatioita

Kuten huomata saattaa, suomalaiset ovat olleet alusta saakka todella innovatiivisia, mitä tulee tietotekniikkaan. Tämän alan ulkopuoleta haluamme kuitenkin mainita vielä muutamia suuria suomalaisia innovaatioita, sillä ne ovat omalta osaltaan muokanneet maailmaa parempaan suuntaan. Yksi niistä on ksylitoli. Se kehitettiin alunperin itse asiassa korvaamaan sokeria makeutuksessa, mutta hyvin pian huomattiin, että se oli suun terveydelle hyväksi. Ksylitoli ehkäisee hammaskarieksen syntyä. Se voi myös näytellä tärkeää roolia osteoporoosin sekä korvatulehdusten ehkäisemisessä.

AIV-rehu on ehkä kuluttajan kannalta hiukan tuntemattomampi. Se on jo vuonna 1928 kehitetty menetelmä säilörehun valmistamiseen. Sen kehitti A.I. Virtanen ja hän sai arvokkaasta työstään Nobelin kemian palkinnon vuonna 1945.  Keksintö oli niin tärkeä, koska sen avulla rehun säilyvyys paranee ja rehun ravintoarvot säilyy paremmin. Tällöin karja saa parempilaatuista rehua läpi vuoden. Ennen tätä keksintöä karjan kunto heikkeni aina talvisin, koska ravinto oli huonoa. Tämä vaikutti tietenkin maidon määrään ja laatuun.

Kuten näkyy, suomalaisten on monesti onnistunut tekemään maailmaa muokanneita innovaatioita. Niitä tarvittaisiin nyt tässä taloustilanteessa kipeästi lisää.