Kaivostoiminta Suomessa

kaivostoiminta

Kaivostoiminta jaetaan usein metallimalmikaivoksiin sekä teollisuusmineraalikaivoksiin. Kuten nimikin kertoo metallirikasteista valmistetaan metalleja ja teollisuusmineraaleja käytetään muuhun teollisuuteen. Suomessa vuotuinen kaivoksien tuotantomäärä on ollut vuodesta 2010 luvulta lähtien korkeimmillaan sitten 1980-luvun lopun. Nyt voidaankin puhua eräänlaisesta kaivosbuumista. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomen kaivoksissa tuotettiin yhteensä yli 555 000 tonnia metalleja. Vuonna 2015 tuotettiin 457 000 tonnia ferrokromia, 42 000 tonnia kuparia, 25 000 tonnia sinkkiä ja 9 000 tonnia nikkeliä. Jalometalleita tuotettiin puolestaan siten, että hopeaa noin 13 000 kg, kultaa noin 8 000 kg, platinaa 992 kg ja palladiumia 784 kg.

Historiallisesti Suomessa louhittiin vuonna 2013 malmia enemmän kuin koskaan. Metallimalmien määrä viisinkertaisui noin kolmessa vuodessa, kun kaivosyhtiö Talvivaara aloitti toimintansa. Se olikin vuosina 2009 – 2011 Suomen suurin kaivos. Suomessa tuotetaan Ferrokromia kaikken eniten, sillä sen tuotanto on noin 81% kaikista metalleista. Jalometalleista Suomessa tuotetaan eniten hopeaa ja määrä on noin 10 – 12 tonnia vuodessa. Kullan kaivaminen on ollut todella suosittua vuoden 2009 jälkeen, jolloin Kittilän kaivos perustettiin. Huippuvuosina 2012 kultaa tuotettiin Suomen kaivoksista yhteensä 9 000 kilogrammaa, joka tarkoittaa sitä, että tuotanto oli 8-kertaistunut vuodesta 2008. Vuonna 2014 Kevitsan kaivoksesta Kittilässä tulikin Suomen suurin metallimalmikaivos. Vuoden 2010 jälkeen perustettiin myös useita muita uusia metallimalmikaivoksia, kuten Laiva, Pampalo ja Rämepuro, jolloin myös Platinan ja Palladiumin tuotanto on kaksinkertaistunut.

Kaivosala on ollut erityisesti viime aikoina otsikoissa erittäin ikävistä tapahtumista johtuen Talvivaaran kaivoksella. Tuolloin vuonna 2012 kaivoksella tapahtui Suomen kaivoshistorian laajin ympäristöonnettomuus. Onnettomuus johtui Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan murtumisesta, jolloin kaivoksen jätevesi vuoti lähiseudun vesistöihin. Tämän seurauksena vesistöt happamoituituivat ja niiden metallipitoisuudet kohosivat.

Kaivostoiminnassa voidaan puhua myös metallinjalostuksesta, joka tarkoittaa sitä tuotantoketjua, kun metallimalmikaivosten rikasteista valmistetaan metalleja ja muita metallituotteita. Esimerkiksi ferrokromi tuotetaan vain ja pelkästään Suomesta saaduista raaka-aineista. Metallien tuotantolaitokset eivät useinkaan sijaitse kaivoksien yhteyksissä lukuunottamatta muutamia kultakaivoksia. Metallit jalostetaankin näin ollen yleensä aina erillisissä tuotantolaitoksissa, jossa etallit erotetaan metallimalmimineraalian muista ainesosista sulattamalla taikka erilaisia kemiallisia menetelmiä käyttämällä.

Kaivostoiminta on hyvä työllistäjä Suomessa, vaikkakin sen ympäristövaikutukset puhuttavat. Kaivostoiminnassa tulee ottaa huomioon myös työntekijöiden työturvallisuus, sillä kaivokset ovat riskialttiita työpaikkoja, kuten muutkin maanrakennusalan työpaikat.

kaivostoiminta